sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Mustikka-mantelijuustokakku siiderihyytelöllä


Tämä kauppareissun aikana päässä hahmottunut uusi, oma reseptini oli aviomiehen mielestä suorastaan täydellistä (harvinainen sanavalinta häneltä). Jujuna on mantelinen pohja, moussemainen juustokakkuseos ja siiderin käyttö mustikkahyytelön teossa. Sokeria on hyvin vähän, rasvaa sitäkin vähemmän eli myös keventäjille/laihduttajille/painonvartijoille lienee satunnaisena juhlapäivänä reseptistä iloa. Kuva on otettu tekopäivänä; jos kakun tarjoaa yön yli maustuneena ehtivät mustikat värjätä koko hyytelön kauniin tummaksi.

Mustikka-mantelijuustokakku siiderihyytelöllä

5 dl mustikka- tai muuta marjasiideriä (mieluiten ei light-versiona, makeutusaine tekee sivumaun)
1 pss pakastemustikoita (älä sulata!)
3 valkuaista
3 keltuaista
60g muscovado- tai demerarasokeria
30g vehnäjauhoja
20g mantelijauhetta
30g maissijauhoja
200g kevyttä maustamatonta tuorejuustoa
1/2 tl vaniljajauhetta
1/2 dl tomusokeria
1 prk Flora Vanillaa
10 liivatelehteä


1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vaahdota valkuaiset kovaksi. Lisää sokeri ja vaahdota.
2. Yhdistä mantelijauhe ja jauhot. Lisää keltuaiset ja siivilöity jauhoseos vaahtoon.
3. Levitä hieman irtopohjavuokasi pohjaa laajemmaksi ympyräksi leivinpaperoidulle uunipellille.
4. Paista noin 8min, kumoa ja jäähdytä. Leikkaa reunoista sopivasti pois jotta pohja mahtuu irtopohjavuokaan.
5. Leivinpaperoi irtopohjavuoan pohja ja reunat. Nosta pohja vuokaan ja kostuta noin 1 dl:lla siideriä.
6. Vaahdota Vanilla kovaksi vaahdoksi. Laita 5 liivatelehteä likomaan kylmään veteen.
7. Yhdistä tomusokeri, tuorejuusto ja vaniljajauhe. Lisää seos Vanillavaahtoon.
8. Kuumenna 1/2 dl siideriä ja sulata 5 liotettua liivatetta siihen. Lisää seos voimakkaasti vatkaten Vanillavaahtoseokseen. Kaada pohjan päälle irtopohjavuokaan ja jäähdytä ainakin 2h ajan.
9. Liota loput 5 liivatelehteä. Sirottele pakastemustikat varovasti hyytyneen kakun päälle. Kuumenna 1/2 dl siideriä, sulata liivatteet siihen ja sekoita jäljellejääneeseen siideriin. Kaada varovasti esim. lusikan kuperaa puolta hyödyntäen pakastemustikoiden päälle kunnes ne kaikki ovat melkein peittyneet.
10. Jäähdytä ainakin 2h. Suosittelen jäähdytystä seuraavaan päivään, jos haluat hyytelön muuttuvan kokonaan mustikkaisen tummaksi.

torstai 25. helmikuuta 2010

Herne-pekonipasta


Vastaavia ohjeita on paljon etenkin brittiläisissä keittokirjoissa, Suomessa ei herneitä näy juuri pastakastikeohjeissa. Pakasteherneet ovat toki ankea korvike tuoreille, uuden sadon herneille mutta pekonin kaverina pärjäävät kyllä. Älä käytä säilykeherneitä, ne pysyvät turhan huonosti kasassa. Käytän aina pekoniruokiin filepekonia, ja vain sen verran että se antaa makua. Näin ei kaloreita kerry liikaa, varsinkin kun tässä ei ole kermakastiketta.

Herne-pekonipasta

1 pss pakasteherneitä
1 tl kasviöljyä (enemmän, jos et käytä teflonpannua)
1/2 pkt filepekonia (esim. Amerikan pekonin fileversio)
1 punasipuli silputtuna
1 rkl balsamicoetikkaa
rouhittua mustapippuria
savusuolaa
1 tl sitruunamehua
Nippu persiljaa silputtuna


Tarjoiluun: täysjyväpastaa, parmesaanilastuja


1. Laita pastavesi kuumenemaan. Ruskista pekoni ja sipuli pannulla kasviöljytilkan kera
2. Lisää loput aineet sitruunamehua ja persiljaa lukuun ottamatta ja laske lämpö ykköselle tai kakkoselle
3. Kun pastavesi kiehuu, ota kastikepannu pois levyltä, lisää persilja ja sitruunamehu ja peitä kannella
4. Nosta kypsä, valutettu pasta paistinpannuun kastikkeen sekaan ja kuumenna heti sekoitellen
5. Tarjoa heti parmesaanilastujen kera

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Raakakaakao-chilicookiet


Vaikka resepti onkin hienoinen muunnelma alkuperäisestä, kuuluu kiitos tästä reseptistä H:lle joka lähetti minulle tämän linkin Kris's cruelty free kitchen -blogin alkuperäisohjeeseen. Kaapissa oli heilunut jo pidempään pieni pussi raakakaakaomuruja, joiden hyödyntämiseksi blogin ohjeet tulivat kuin tilauksesta. Kuvasta tuli hieman kummallinen, kohdelampun suuntaus aikaansai talvisen siniset varjot.

Raakakaakao-chilicookiet

1/4 dl kasviöljyä
1/4 dl vaahterasiirappia
1/4 dl maitoa
1/4 dl muscovado- tai muuta tummaa sokeria
1/4 dl kaakaojauhetta
1/2 tl vaniljajauhetta tai vaniljaesanssia
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl jauhettua kanelia
ripaus suolaa
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1 1/4 dl leseisiä kaurahiutaleita
1 dl raakakaakaota rouhittuna (cocoa nibs)
1 rkl suklaarouhetta
1/2 pieni kuivattu chilipalko murustettuna


1. Lämmitä uuni 200 asteeseen.
2. Yhdistä kuiva-aineet omassa kulhossaan, kosteat aineet omassa kulhossaan.
3. Yhdistä seokset.
4. Nostele kastelluin käsin noin ruokalusikallisen kokoisia taikina-annoksia kämmenellesi, painele palloksi ja sitten litteäksi ja siirrä leivinpaperoidulle uunipellille. Jos taikina alkaa takertua käsiisi, huuhdo taikina sormista ja kastele kädet hyvin uudelleen.
5. Paista 10-12min kunnes reunat alkavat ruskistua. Irrota leivinpaperista vasta jäähtyneinä.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Otoksia oikeasta ruuasta vai kikkailtuja muokakuvia?

Meikäläisen ruokakuvat eivät suinkaan yllä ruokablogikuvien parhaimmistoon. Iso osa syytä on kuvaajan taidoissa kameran käytön, lavastuksen ja valaistuksen suhteen mutta tänään opin vielä yhden syyn: osa jopa suomalaisista ruokabloggareista kuvaa ruokansa käyttäen sellaisia vippaskonsteja, joilla ei ole mitään tekemistä ruuan syötävyyden kanssa. Nyt ei siis puhuta koristelusta tai asettelusta, vaan lihan kypsentämisestä vain pinnalta puhalluslampulla, "kakun" valmistamisesta pahvipohjia kuorruttamalla, viinirypäleiden pinnan huurruttamisesta hiuslakalla ja muusta vastaavasta. Tehdään siis mukaruokaa (muokaa?) joka näyttää hyvältä mutta ei todellisuudessa edusta reseptissä esitettyä valmistustapaa tai raaka-aineita, vaan saattaa sisältää jopa suuhun pistettynä vaarallisia aineksia. Selostus monista vakioketkuiluyksityiskohdista löytyy esim. täältä.

Onko touhussa mitään järkeä? Minkä tahansa ruokablogin lukija halunnee tietää, miltä valmis ruokalaji näyttää rehellisenä lautasannoksena tai padassa kuvattuna. Onko kauniista mutta pohjimmiltaan valheellisista muokakuvista mitään iloa kotikokille, joka ehkä käyttää blogin kuvaa myös vertailukohtana sille, onko onnistunut reseptin toteutuksessa? Pettymys lienee suuri, kun oma kakku valuu vinoksi, kuorrute sulaa tai leivonnainen muuten jää valjuksi varjoksi hienosta blogikuvasta. Varsinkin jos bloggaaja ensi kertaa itsekin ko. reseptiä valmistaa ja tekee sen vain "pahvimallina" tai muuten feikkaamalla, tietääkö hän todella jotakin reseptin toimivuudesta? Voiko hän taata, että reseptiä noudattamalla voi päästä yhtä hyvään lopputulokseen jos on taitava?

Keittokirjat ja ammattilaishommat ovat oma juttunsa, niissä on huomioitava pr-aspekti joka voinee joskus tehdä teknisestä kikkailusta puolieettistä. Kotikokkibloggaajien tarvetta venkoiluun en kuitenkaan jaksa tajuta. Kyllä oikeaakin ruokaa kuvaamalla saa fantastista jälkeä aikaan, esimerkiksi voi heittää esim. Aapplemintin joka tietääkseni kuvaa ruokaa eikä muokaa; suomalaisista bloggaajista esimerkiksi Kinuskikissan kakut ovat niin upeita että näyttävät varmasti hyvältä, kuvasi ne sitten hyvässä valaistuksessa siistissä keittiössä tai hämärässä kompostin päälle aseteltuina. Kikkailun laatu ei ratkaise, oleellisia ovat minusta ainoastaan kokkaajantaidot. Ja väliäkö hällä jos jokin ruokalaji ei näytä superesteettiseltä, kunhan se maistuu hyvältä? Turha tavoitella Michelin-tason esillepanoa, jos on kotikokki vailla muodollista ravintola-alan koulutusta.


Saatte tämän blogin pitäjältä lupauksen: jokainen valokuvani esittää täsmälleen edustamaansa reseptiä, oikeista aineista tavallisessa kotikeittiössä valmistettuna. Ei oikopolkuja, ei pahvipohjia, ei puhalluslampputemppuja tai hiuslakkaa. 

Päätin pystyttää "muokavapaa blogi" -kampanjan, jonka bannerin löydätte etusivulta ja tästä alempaa. Jos tunnistit ajatukseni omiasi vastaaviksi ja oma ruokablogisi on myös muokavapaa, voit vapaasti kopioida bannerin omaan blogiisi ja linkittää tähän kirjoitukseen.

Kevyt omenapaistos suklaakätköillä


Jäätelön kaverina tarjottavassa omenapaistoksessa pitää olla tarpeeksi omenaa - ei pelkkää rasvaista piirakkataikinaa. Tämä muunnelma kauraomenapaistoksesta on todella mehevä ja voimakas maultaan huolimatta keveydestään ja kuidukkuudestaan. 4 palaa tummaa suklaata riittää mainiosti maustamaan koko piirakan, enempää ei todellakaan tarvita.

Kevyt omenapaistos suklaakätköillä

5 omenaa raastettuna
1 dl leseisiä kaurahiutaleita
1/2 dl rusinoita
4 palaa suklaata leikattuna 4 osaan per pala (älä rouhi vaan lohko veitsellä)
1 tl kanelia
1 tl muscovado- tai muuta tummaa sokeria
1 rkl kasviöljyä


1. Lämmitä uuni 200 asteeseen
2. Sekoita omenaraaste, rusinat, kaneli, öljy, sokeri ja kaurahiutaleet
3. Levitä sekoitus laakeaan pyöreään piirasvuokaan (älä käytä syvempää uunivuokaa)
4. Työnnä sormella suklaapalat tasaisin välein paistokseen
5. Paista noin 15-20min kunnes pinta ruskehtunut
6. Tarjoa vaniljajäätelön, vaniljakastikkeen tms kanssa

maanantai 22. helmikuuta 2010

Banoffee-kääretorttu


Banoffee on brittiläinen leivonnainen, jossa banaani ja toffeeksi muuttuva maitotiiviste muiden aineiden ohella yhdistyvät äitelän herkulliseksi. Kehitin samanhenkisen mutta hyvin keveän kääretortun.

Banoffee-kääretorttu

Kääretorttupohja:
3 valkuaista
3 keltuaista
0,75dl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
1/2 dl maissijauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
1/2 tl vaniljajauhetta
1 tl leivinjauhetta


1. Vaahdota valkuaiset
2. Lisää sokeri ja vaahdota kovaksi marenkimassaksi
3. Lisää keltuaiset kovasti vatkaten 
4. Yhdistä kuiva-aineet, siivilöi sekaan ja kiepauttele taikinaksi
5. Paista 7 min 225-asteisessa uunissa
6. Kumoa sokeroidulle leivinpaperille, jäähdytä ja leikkaa pois kuivat reunat


Kostutus: 1 minipullo Dooleys-likööriä


Täyte: 2,5 banaania viipaloituna ja 1/3 kuorrutteesta


Kuorrute:
1 prk Flora Vanillaa
2 rkl vaniljakreemijauhetta


Koristelu:
Mantelijauhetta
Raakakaakaomurusia

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Kevyt poro-purjopasta


Poro on eettistä lihaa - vapaana tuntureilla juossutta ja luontaista ravintoaan suurimmaksi osaksi syönyttä. Aviomies ei klassisesta poronkäristyksestä piittaa joten kehitin käristyslihasta melkoisen onnistuneen pastakastikkeen. Tarkoitus ei ole, että poropalat uivat ruokakermassa vaan kevyt ruokakerma toimii mausteena siinä missä persilja ja mustapippurikin.

Kevyt poro-purjopasta

350g poronkäristyslihaa tuoreena tai pakasteesta sulatettuna
1 purjo suikaloituna
1 rkl balsamiviinietikkaa
nippu persiljaa silputtuna
mustapippuria
ripaus merisuolaa
1,5 dl kevyttä ruokakermaa
1/2 rasiaa kirsikkatomaatteja puolitettuina


2 rasiaa tuorepastaa, mielellään tagliatellea tai linguinea


1. Laita pastavesi kiehumaan. Kuumenna noin 1 rkl kasviöljyä paistinpannulla ja ruskista poronliha.
2. Lisää purjo ja mausteet, hauduta noin 3 min.
3. Lisää ruokakerma ja laita kansi päälle
4. Keitä pasta, annostele se lautasille ja nostele kastiketta päälle. Koristele kirsikkatomaatinpuolikkailla.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Kampasimpukoita ja parsaa salaattipedillä


Kampasimpukoiden valmistuksen helppous houkutti kehittelemään niistä oma resepti. Nämä lihaisat äyriäiset voivat ostohinnaltaan vaikuttaa todella kalliilta, mutta toisaalta salaattiin tai alkupalaksi ei montaa simpukkaa tarvita per syöjä. Tervetullutta vaihtelua katkaravuille siis! Paistaminen on helppoa: 1 min per puoli kuumalla, kevyesti öljytyllä pannulla. Kannattaa kuivata simpukat huolellisesti ennen paistamista ettei pannu ole täynnä kuplivaa simpukan pintaliman ja veden seosta.

Kampasimpukoita ja parsaa salaattipedille

3-4 kampasimpukkaa / syöjä
8-12 pikku vihreänparsanvartta / syöjä
Nippu vuonankaalia
Pieni keräsalaatti puhdistettuna
Kourallinen vesikrassia
Kourallinen kokonaisia basilikanlehtiä
2 rkl voimariinia
2 rkl sitruunamehua
3 valkosipulinkynttä puristettuna
Mustapippuria rouhittuna
Merisuolaa rouhittuna
Balsamiviinietikkaa


1. Asettele keräsalaatinlehtiä lautaselle ja ripottele päälle basilikaa, vesikrassia ja vuonankaalia
2. Rouhi päälle mustapippuria ja pirskota hieman balsamicoa
3. Valmista parsojen kastike: sulata voimariini, sekoita sulaan sitruunamehua ja valkosipulimurska. Puristele lusikalla seoksessa olevaa valkosipulia. Rouhi joukkoon mustapippuria ja hiven merisuolaa.
4. Keitä parsoja 3min vedessä, kaada vesi pois ja lusikoi päälle kastiketta
5. Kuivaa simpukat. Suolaa ja pippuroi ne kevyesti molemmin puolin. Paista oliiviöljytyllä pannulla 1min per puoli.
6. Asettele simpukat ja parsat salaattipedille, tarjoa välittömästi ennenkuin parsat ja simpukat jäähtyvät.

Maa-artisokkakeitto


Artisokat ovat olleet piikki lihassani siinä mielessä, etten ole niitä koskaan maistanut eikä ole ollut hajuakaan siitä, miten niitä pitäisi hyödyntää. Härkää sarvista siis. Reseptimielessä apuun riensi jälleen G. Ramsay, jonka kirjasta "A Chef for All Seasons" löyty ohje maa-artisokkakeitosta. Korvasienten kanssa tosin, niitä olisi purkkiversiona ollut saatavilla mutta päädyin jättämään väliin kun siippa ei sienille oikein nyökkäile. Plus että nyt sain rauhassa fokusoitua itse artisokan makuun.

Maa-artisokkakeitto

400g maa-artisokkia
1 sitruunan mehu
2 rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia silputtuna
1 dl kuivaa valkoviiniä
1 litra kanalientä
1,5 dl kermaa tai ruokakermaa
pieni ripaus jauhettua muskottipähkinää
merisuolaa ja rouhittua mustapippuria


1. Kuori artisokat. Täytä kulho kylmällä vedellä ja laita sitruunamehu sekaan. Viipaloi artisokat ja pudota välittömästi kulhoon tummumisen estämiseksi.
2. Anna kellua 5min, sitten kuivaa viipaleet.
3. Kuumenna 2 rkl öljyä kattilassa ja lempeästi kuullota salottisilppua noin 5min. Lisää artisokat ja kypsennä vielä 5min.
4. Lisää viini ja keitä kunnes viini on kokonaan haihtunut. Kaada sekaan kanaliemi, kuumenna kiehuvaksi ja hauduta noin 15min tai kunnes artisokkaviipaleet ovat pehmenneet.
5. Soseuta ja paina siivilän läpi. Palauta kattilaan ja lisää kerma. Kuumenna kiehuvaksi ja sitten poista liedeltä.
6. Tarjoa kuumana.

perjantai 19. helmikuuta 2010

Croque monsieur savulohesta ja pähkinäjuustosta


Croque monsieur on ranskalaisten vastine club sandwichille. Kuten brittiserkustaan, on tästäkin leivästä satoja versioita. Tämä versio jäljittelee osin Gordon Ramsayn kirjan "Kitchen heaven" ohjetta, osin kulkee omia polkujaan. Savulohiversio on ranskassakin sen verran suosittu, että paikoin sitä kutsutaan erityisnimellä croque norvégien.

Croque monsieur savulohesta ja pähkinäjuustosta

4 viipaletta ruispaahtoleipää kovaksi paahdettuna
40g savulohta
100g tuorejuustoa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
ripaus suolaa
1 tl sitruunamehua
10 vartta auringonkukansiemenversoja karkeasti silputtuna
1 rkl silputtua ruohosipulia
4 höyläviipaletta brandy-pähkinäjuustoa (tai muuta kovaa edam/kermajuustoa)


1. Sekoita tuorejuustoon mausteet, yrtit ja sitruunamehu
2. Voitele kaikki 4 viipaletta tuorejuustoseoksella
3. Ripottele kahdelle puolikkaalle savulohta
4. Asettele juustoviipaleet savulohen päälle
5. Nosta "kansi" päälle, leikkaa reunat pois ja leikkaa kumpikin leipä kahdeksi kolmioksi

torstai 18. helmikuuta 2010

Kampasimpukat kukkakaalipyreellä ja kapriskastikkeella


Kyseessä on yksi Gordon Ramsayn lippulaivaresepteistä, jota olen halunnut kokeilla jo kauan. Tätä on tarjoiltu alkupalana useissa miehen ravintoloissa, ja erilaisia versioita on etsiytynyt monien muidenkin huippukokkien listoille. Valmistus ei ole vaikeaa, ja aromi osoittautui todella omalaatuiseksi ja hienoksi jopa aviomiehen mielestä (inhoaa yleensä kukkakaalia!). Kapriksina käytin niitä isoja säilykekapriksia joissa on aina pitkä kanta jäljellä, huuhtelin ne ja poistin kannat. Koitin toteuttaa mahdollisimman autenttisesti sen ohjeen mukaan, joka Ramsayn keittokirjasta Sunday Lunch löytyy.

Kampasimpukat kukkakaalipyreellä ja kapriskastikkeella


100g rusinoita
100g kapriksia
12-16 kampasimpukkaa
4 rkl oliiviöljyä
mietoa curryjauhetta
suolaa, mustapippuria
300g kukkakaalia
30g voita
2 rkl maitoa
1 dl kermaa
1 rkl sherryviinietikkaa


1. Laita 1 dl vettä, rusinat ja kaprikset pieneen kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi
2. Soseuta hienojakoiseksi kastikkeeksi, halutessasi voit jopa painella kastikkeen siivilän läpi
3. Pilko kukkakaali pieneksi ja ruskista sitä oliiviöljyssä paistinpannulla noin 3-4min
4. Lisää maito kukkakaaliin, peitä kannella ja anna hiostua noin 2-3min. 
5. Lisää kerma ja hauduta kypsäksi
6. Soseuta, lisää voi ja pidä lämpimänä.
7. Valmista vinaigrettekastike 3 rkl oliiviöljyä ja 1 rkl sherryviinietikkaa sekoittamalla
8. Kuivaa simpukat ja ripottele niiden pintaan hyvin kevyesti curryjauhetta
9. Kuumenna 1 rkl oliiviöljyä pannulla ja paista simpukat kerran kääntäen 1min per puoli, ei hetkeäkään enempää
10. Tarjoa välittömästi kukkakaalipyreen, kapriskastikkeen ja vinaigretteloiskauksen kera



keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Pistaasijäätelö ja appelsiini-passionkastike


Kehnompi pistaasijäätelö maistuu muovisen teolliselta, hyvä taas tuo esille sen erityisen aromin joka vain tuoreissa pistaaseissa on. Liian vahvaa lisämakua pistaasijäätelölle on turha tuoda, koitin pitää kastikkeen aromin keveänä.

Pistaasijäätelö ja appelsiini-passionkastike

Hyvää pistaasijäätelöä (esim. Pappagallo)
2 dl vettä
2,5 rkl perunajauhoja
2 dl appelsiinimehua
3 passionhedelmän sisus
1/2 dl sokeria


Koristeluun: 4 palaa suklaata sulatettuna


1. Valmista koristeet: prsota sulatettua suklaata ohuena nauhana moninkertaisiksi kiekurakuvioiksi leivinpaperille ja jäädytä jääkaapissa mahdollisimman viileällä tasolla
2. Vispaa perunajauhot kylmään veteen, kuumenna vispaten kiehuvaksi ja sekoita kunnes kunnolla geeliytynyttä
3. Ota kattila pois liedeltä ja kaada ohuena nauhana vispaten mukaan appelsiinimehu
4. Lisää hedelmäaines ja sokeri ja jäähdytä jääkaapissa
5. Tarjoa jäätelö koristeiden ja kastikkeen kera 

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kylmäsavulohi-avocadosalaatti


Kylmäsavuloheen iskee suoranainen hinku ajoittain. Apetit-sarjan - kuten monen muunkin einessarjan - versiot ovat kehnoja, jotenkin säilykkeen makuisia, siksi suosin marketeista kylmätiskeiltä usein helpostikin saatavissa olevia paikallistuottajien savustuksia. Tämänkertainen tuli Piipanojalta, oikein hyvää oli.

Kylmäsavulohi-avocadosalaatti

70g kylmäsavulohta / syöjä
Auringonkukanversoja
Basilikanlehtiä
Kirsikkatomaatteja puolitettuina
Isoja varsineen säilöttyjä kapriksia puolitettuina, kannat poistettuna
Pinjansiemeniä
Avocadoviipaleita
Mung-pavun ituja
Romaine-salaattia
Vuonankaalia


Kastike:
2 rkl oliiviöljyä
Veitsenkärjellinen dijonsinappia
1 tl omenaviinietikkaa
Mustapippuria

maanantai 15. helmikuuta 2010

Savulohi-porkkana-seesamionigirit


Onigirit ovat maustettuja riisipallosia, joita japanilaiset paitsi kokkaavat kotonaan työpaikka- ja koululaislounaiden osaksi, myös ostavat valmiina juna-asemilta, supermarketeista ja milloin mistäkin, kun tarvitsevat nopeaa ja terveellistä välipalaa. Mausteena voi olla melkeinpä mitä hyvänsä, seesaminsiemenet, kala ja erilaiset levät tuntuivat ainakin marketti-onigirien mausteena olevan niitä yleisimpiä. Oma suosikkini häämatkalla kokeilluista oli seesami-porkkana-juustoyhdistelmä. Juusto ei toki mikään perinteikäs japanilainen ruoka ole; kuvastanee sinänsä japanilaisten ennakkoluulottomuutta heille vieraiden herkkujen yhdistelemiseen oman maan ruokien kanssa. Kasvisversioita on helppo kehitellä, tästäkin saa sellaisen jättämällä savulohen pois. Esimerkiksi murustettu, paistettu tofu voisi olla kiva lisä ja sienet sopivat myös onigireihin loistavasti. Riisinä on käytettävä sushiriisiä, irtojyväisestä näiden teko ei onnistu ja puuroriisiinkin suhtautuisin autenttisuusperustein hiukan nihkeästi. Aivan mössöksi ei riisin tulisi painellessa mennä, vaan osuva onigirirakenne on melko helposti murtuva, jossa riisinjyvät erottuvat. Riisinkeitto-ohje on Emi Kazukon kirjasta Japanese food & cooking.

Savulohi-porkkana-seesamionigirit

400g sushiriisiä
100g savulohta (voi olla tavallista tai kylmäsavua)
2 keitettyä porkkanaa muusattuna
1/2 dl seesaminsiemeniä
1/2 tl mustapippuria
2 tl soijakastiketta
1 tl miriniä


1. Huuhdo riisit kylmällä vedellä ja siivilöi kuivaksi
2. Laita riisit kattilaan, kaada päälle 5 dl kylmää vettä ja anna seistä huoneenlämmössä 30min
3. Laita kansi tiiviisti päälle ja kuumenna kiehuvaksi. Vähennä lämpöä ja anna keittyä 12min. Kun kantta avatessa kuulet raksahtelevaa ääntä, on riisi valmista.
4. Ota kattila pois liedeltä ja anna seistä kansi päällä noin 15min
5. Sekoita lastalla ja anna seistä 30min
6. Möyhi savulohi käsin pieneksi
7. Sekoita lohi, seesaminsiemenet, mausteet ja porkkanamuusi riisiin
8. Laita kulhoon kylmää vettä ja etsi sopiva pieni kolmionmallinen tai pyöreä pieni kippo muotiksi (voit muotoilla toki onigirit myös käsin ilman muottia). Kylmä vesi estää riisiä tarttumasta käsiisi, mutta 
9. Kasta kädet kulhoon ja ravistele liiat vedet pois. Jos käytät muottia, kasta se kulhoon ja varovasti kaada liiat vedet pois. Kahmaise käsin kulhosta sopiva määrä riisiä ja painele se muotiin tai muovaa käsin sopivan malliseksi. 
10. Tikkua tai lusikkaa hyödyntäen kumoa onigiri muotista kuivalle lautaselle.
11. Toista vesitemppu ennen seuraavan onigirin tekoa.
12. Tarjoa välittömästi tai jäähdytä nopeasti jääkaapissa. Keitetty riisi on erittäin korkean riskin tuote ajatellen ruokamyrkytyksiä (pöpö nimeltä Bacillus cereus tykkää erityisesti keitetyssä riisissä majailla) ja savulohi (varsinkin kylmäsavu) on myös riskituote, joten suosittelen nauttimaan onigirit samana päivänä tai pakastamaan ne.




Jos haluat reunustaa palloset norilla, toimi näin: Leikkaa kuiva norilevy sopiviksi nauhoiksi. Kun pallonen on valmis, kasta nori nopeasti kylmään veteen ja kääri samantien varovasti painellen pallosen ympärille. Kuivuessaan noriliitoksista tulee tiiviit. Älä turvota noria vedessä, vaan kasta ainoastaan "alas-samantien-ylös" -tyyppisesti. Voit myös kokeilla pelkästään kostuttaa kohdan, jossa norinauhan päät kohtaavat. Lukijavinkki kertoi, että pienellä kärsivällisyydellä norin saa pysymään ilmankin kostutusta kun riisin kosteus pehmentää sen.



sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Yakisoba


Yakisoba on kasvisten, äyriäisten, kanan, lihan ja/tai milloin minkäkin muun kanssa paistettua nuudelia, suosittu japanilainen katu- ja festivaalikeittiöiden pikaruoka. Lisukkeena tarjotaan garia, eli etikkaan säilöttyä ja maustettua inkivääriä. Tämä resepti on miedosti muunneltu versio Wagamama Cookbookin Yakisobasta, ja sen vuoksi terveellisempi kuin autenttisemmat mättö-yakisobat. Soba viittaa sobanuudeleihin, jotka ovat täysjyvänuudeleita, mutta aina eivät japanilaisetkaan varsinaisia sobanuudeleita tämän ruuan valmistukseen käytä, vaikka ne ovat jälkensä sen nimeen jättäneetkin. Jouduin käyttämään ruohosipulia, kun olivat kevätsipulit Stockmannilta loppuneet.

Yakisoba

150g munanuudeleita keitettyjä ja kylmässä vedessä virkistämisen jälkeen siivilöityinä
100g isoja kuorittuja katkarapuja
1/2 dl vähäsuolaista soijakastiketta
2 rkl ponzua eli japanilaista sitrus-soijadippi/salaatinkastiketta
2 tl sokeria
mustapippuria rouhittuna
kourallinen pavunituja
1 sipuli silputtuna
4 kevätsipulia silputtuna


1 maustamaton broilerinrintafilee pieneksi kuutioituna
2 paprikaa kuutioituna
1 rkl sweet chili -kastiketta
2 kananmunaa
kasviöljyä paistamiseen


Tarjoiluun: seesaminsiemeniä, garia beni shogaa


1. Keitä nuudelit kypsäksi muttei liian pehmeiksi, siivilöi ja kasta kylmään veteen, siivilöi uudelleen
2. Sekoita kulhossa nuudelit, katkaravut, soija, mustapippuri, ponzu, sokeri, pavunidut, sipulit
3. Kuumenna pari ruokalusikallista öljyä wokissa
4. Lisää broilerpalat ja paprikat, wokkaa kypsäksi 
5. Lisää sweet chili sauce ja sekoita hetken
6. Lisää nuudeliseos ja hauduta noin 4min
7. Vispaa munien rakenne rikki haarukalla ja kaada nuudelien sekaan
8. Sekoitellen harvakseltaan hauduttele kunnes kananmuna ovat kypsiä
9. Ripottele annoksille seesaminsiemeniä ja tarjoa garin kera

lauantai 13. helmikuuta 2010

Kevyt mango-piimämoussekakku


Ajoittain tekee mieli jotakin kevyttä mutta hyvää - varsinkin kun kituuttaa sisätiloissa talviflunssan kourissa. Tästä kakusta olen tehnyt useampaakin versiota sen elinkaaren aikana, viimeisin onnistui harvinaisen mukavasti. Kalorit ovat aika nollassa (varsinkin jos jättää pähkinät pois), silti mistään mauttomasta tylsäkkeestä ei suinkaan ole kysymys. Piimä on mukavaa vaihtelua tuorejuustoseoksiin.

Kevyt mango-piimämoussekakku

Pohja:
80g digestivekeksejä murustettuna
1/2 dl leseisiä kaurahiutaleita (esim. Myllärin Luomu)
1/2 dl öljyä
1/2 dl vettä
8-10 kpl kokonaisia pekaanipähkinöitä


Yhdistä kuiva-aineet. Sekoita erillisessä kipossa vesi ja öljy niin sekaisin kuin saat ja kaada seokseen. Murusta ja puristele käsin hyvin työstettäväksi taikinaksi. Vuoraa irtopohjavuoka pohjaa myöten leivinpaperilla. Painele pohjaseos tasaiseksi, ohueksi kerrokseksi pohjalle. Asettele pekaanipähkinät pohjan reunoille säännöllisin välein.
Täyte:
3 prk Piltti Mangososetta
1 prk Flora Vanillaa vispattuna mahdollisimman kovaksi vaahdoksi
3 dl piimää
1 dl sokeria
1 rkl lakkalikööriä
1/2 tl vaniljajauhetta (esim. Citymarketissä myydään Rapunzel Bourbon Vanillea)


1/2 dl appelsiinimehua
9 liivatelehteä


1. Yhdistä piimä, sokeri, mangosose, likööri ja vaniljajauhe
2. Liota liivatteet kylmässä vedessä kunnes pehmenevät. 
3. Kuumenna appelsiinimehu esim. mikrossa ja sulata liivatteet siihen hyvin lusikassa sekoittaen. Lisää liivateneste piimäseokseen.
4. Nostele Vanillavaahto piimäseoksen päälle ja pohjaa myöten kaapaisten vispaa nopeasti seokset yhteen
5. Kaada irtopohjavuokaan pohjan päälle ja tasoita lastalla tai esim. kakkuraapalla pinta kauniiksi
6. Hyydytä jääkaapissa yö yli, koristele hyytyneenä



torstai 11. helmikuuta 2010

Misokeitto


Japanilainen ateria alkaa yleensä misokeitolla. Miso on fermentoiduista soijapavuista tehty monikäyttöinen, lämpimän ja pehmeän makuinen tahna. Peruskeiton mausteena voi olla mitä tahansa - wakamelevä on hyvin tavallinen, mutta bongattu on Japaninreissuilla mm. simpukoita, sieniä, kananmunaa, gingkonsiemeniä... Vaalea miso leijailee keitossa tehden kauniita pyörteitä. Ruokahalua herättävä, terveellinen alkupala joka valmistuu muutamassa minuutissa. Sopii loistavasti myös klassisen kanakeiton asemesta flunssaiselle tai muuten kipeälle; vatsavaivaisellekin on varmasti sopivan hellää syötävää.

Valmiita misosekoituksia saa lähes jokaisesta isommasta marketista, mutta ne kalpenevat maussa verrattuna oikeista aineista alusta itse tehtyyn keittoon. Wakamea, misotahnaa ja muita aineksia myyvät etnokaupat sekä esim. Ruohonjuuri. Kasvissyöjät huomioinevat, että dashi-liemen ainesosana on yleensä tonnikalahiutaleita; jos haluaa helpon kasvisversion voi korvata dashi-no-moton laadukkaalla kasvisfondilla, tai käyttää esimerkiksi tätä helppoa ohjetta. Voi toki tehdä myös alusta alkaen itse dashiliemen konbu-levää ja esim. jotakin raastettua kasvista käyttäen.

Misokeitto

5g kuivattua wakamea
12 dl vettä
3 tl dashi-no-motoa eli dashiliemiainesta
6 rkl vaaleaa misotahnaa
2 kevätsipulia hienonnettuna


1. Laita wakame likomaan kylmään veteen noin 15 minuutiksi jolloin se saa takaisin kauniin ulkomuotonsa ja metsänvihreän värinsä
2. Kuumenna vesi kiehuvaksi
3. Lisää liemiaines ja laske lämpötilaa niin ettei keitto enää kupli
4. Ota hieman kuumaa vettä padasta ja sekoita miso siihen tasaiseksi tahnaksi, lisää sitten vesi-misoseos keittoon
5. Lisää kevätsipuli ja anna hautua pari minuuttia
6. Asettele kulhojen pohjalle sopivalta tuntuva keko wakamea, kaada päälle kuumaa keittoa ja tarjoa välittömästi


Alla kuivattua wakamea; alimpana wakame liuotuksen jälkeen.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Tex-mexpiiras

Bongattuani netistä muutaman tacopiirakan ohjeen päätin kehitellä oman. "Tacopiirakkahan" nimenä on aika päin mäntyä, koska taco tarkoittaa ovat maissikuoria eikä täytteiden makuyhdistelmää. Tällä siis nimeksi sopi mainiosti texmex-piiras.

Texmexpiiras

Pohja:
1 muna
3,5 dl vehnäjauhoja
100g raejuustoa
1 tl mustapippuria
1/2 tl cayennepippuria
1/2 dl kasvisöljyä


Täyte:
300g jauhelihaa ruskistettuna
1 keltainen paprika pilkottuna
1 punasipuli silputtuna
3 valkosipulinkynttä raastettuna
1 prk maissia
5 kirsikkatomaattia siivutettuna


Munamaitoseos:
150g juustoraastetta
1,5 dl maitoa
1/2 rkl mustapippuria
1 rkl paprikajauhetta
suolaa
ripaus cayennepippuria
1/2 prk medium-voimakkuuksista chunky salsaa


1. Valmista pohja käsin vaivaamalla siten, että lisäät öljyn viimeisenä.
2. Kauli pohjataikina leivinpaperin päällä, käännä ylösalaisin matalareunaisen lasivuoan yllä ja painele paikoilleen.
3. Ruskista jauheliha yhdessä paprikan ja sipuleiden kanssa
4. Levitä maissit pohjalle tasaisesti
5. Kaada jauhelihaseos vuokaan
6. Koristele kirsikkatomaattiviipalein
7. Kaada päälle munamaitoseos
8. Paista 200 asteessa noin 20-30min kunnes kypsää

maanantai 8. helmikuuta 2010

Okonomiyaki eli japanilainen kasvispaistos

Okonomiyaki muistuttaa lähinnä meikäläisiä kasvispihvejä. Tälle simppelille mutta täyttävän herkulliselle ruualle löytyy Japanista tuhansia siihen erikoistuneita ravintoloita. Niissä ruokailijoiden annetaan paikoin itsekin sekoitella taikinaan haluamiaan aineksia ja paistella yhdessä koottu ruokalaji valmiiksi pöydässä. Perusaineksena on usein kaali, tässä Kimiko Barberin ohjeesta tekemässäni muunnelmassa aineksina ovat porkkana ja purjo. Herkullista ja yllättävän kevyttä.

Okonomiyaki purjosta ja porkkanasta

2 purjoa pieniksi renkaiksi siivutettuna
3 porkkanaa raastettuna
3 munaa
4 rkl vettä
6 rkl vehnäjauhoja
2 rkl maissijauhoja
suolaa
ruokaöljyä paistamiseen


Dippikastike:
4 rkl soijaa
1 tl seesamöljyä
2 rkl miriniä


1. sekoita paistikasainekset ja paista pannulla ensin toista puolta 3min, sitten kääntö ja toista puolta 2min
2. valmista dippikastike ja tarjoa pizzapalamaisiksi sektoreiksi leikattuna kastikkeen kera

Japanilainen ilta 7.2.2010


Häämatkavideo tuli editoitua, ja pidimme aiheen tiimoilta kaveriporukalle japanilaisen illan. Mies hoiti viihdykkeet ja allekirjoittanut uurasti keittiössä. Osa syöjistä oli aika kokeneita japanilaisen ruuan ystäviä, osa tutustui moniin lajeihin lähemmin vasta nyt. Aika monta ennakkoluuloa saatiin purettua, varsinkin kun ilmoitin illan säännöksi että kohteliaisuussäännöt kuuseen, nyt saa kommentoida jos joku maistuu aivan kummalliselta. Kattauskin kävi stressittömästi noudattaen japanilaista tapaa yhdistellä mitä erilaisimpia materiaaleja ja muotoja tarjoiluastioiden suhteen - meiltä ei ainakaan olisi löytynyt noin 15 samanlaista kulhoa... Varsinkin misokeittoon olin erittäin tyytyväinen, se maistui niin autenttiselta kuin omalla rajallisella Japanisafkakokemuksellani pystyn arvioimaan. Sushia en tehnyt itse, vaan jätin sen Skanssin Len's Sushin ammattilaisten hommaksi ja kävimme hakemassa tuoreet maki- ja nigirisetit tuntia ennen vieraiden saapumista.

Julkaisen useita näistä ohjeista tässä blogissa lähiaikoina. Itse ruokatarjoilu jäi valokuvaamatta kiireen vuoksi, harmillista kyllä. Mutta muistot jäävät!

Japanilainen ilta

Alkupala: 
- Vihreä tee
- Misokeitto

Salaatit:

- Daikon-porkkanasalaatti
- Salaatti saksanpähkinöistä, krassista ja daikonista
- Jamssi-wakame-paksoisalaatti

Sushi:

- Tonnikalanigiri
- Avocadonigiri
- Lohimaki
- Californiamaki
- Tamago- eli munakasmaki

Kasvisruuat:

- Uunissa paahdetut seesamibataatit
- Kasvistempura
- Okonomiyaki purjosta ja porkkanasta
- Onigiri-riisipallot noriin käärittynä
- Paistettu munakoiso misokastikkeella
- Pitkään haudutetut siitakesienet
- Paistetut tofukuutiot valkosipulilastuilla 

Liha- ja kala:

- Onigiri-riisipallot lohella ja seesamilla
- Keitetyt soijapavut tonnikalamarinoituina
- Yakitori eli grillatut marinoidut kanavartaat

Jälkiruoka:

- Matcha-cupcaket
- Adukipapuhyytelö vaniljarahkaruusukkeella
- Japanista tuotu suklaa-matchakuivakakku värikkäällä marsipaanikuorrutuksella
- Japanista tuotuja karkkeja, suklaita ja keksejä, mm. Crunky, Pocky, Look

torstai 4. helmikuuta 2010

Naudanlihaa ja paksoita


Paksoi eli bok choy eli pak choi on kiinankaalia muistuttava mutta maultaan pehmeämpi ja mielenkiintoisempi vihannes. Välillä sitä löytää tavallistenkin ruokakauppojen hyllyiltä, tällä kertaa sitä sattui kuitenkin matkaan aasialaisten elintarvikkeiden myymälästä, brahenkadun China Marketista Turusta. Ohje on symbioosi muutamasta samantyyppisestä.

Naudanlihaa ja paksoita

400g paksoita pestynä ja suikaloituna
2 rkl rypsiöljyä
1/2 kiinalainen yksikyntinen valkosipuli ohueksi siivutettuna
300g naudanpaistisuikaleita
2 rkl japanilaista ponzu-kastiketta tai vähäsuolaista soijakastiketta
1 rkl limettimehua
2 rkl miriniä (tai 1 rkl omenaviinietikkaa + 1 tl hunajaa)
1 rkl ruoko- tai muuta tummaa sokeria
1 rkl seesamiöljyä
kuivattua chiliä
rouhittua mustapippuria


1. kuumenna öljy wokissa
2. lisää chili ja mustapippuri, valkosipulit ja naudanliha ja ruskista kunnes liha alkaa luovuttaa nestettä ja on kauttaaltaan pintaruskeaa
3. lisä paksoisuikaleet ja loput mausteet
4. tarjoa nuudelien tai riisin kanssa

tiistai 2. helmikuuta 2010

Sergio's on edelleen yksi Turun ravintolatarjonnan helmistä

Kävimme äidin syntymäpäivälounaalla jokirannan Sergio's:sa. Ennen lähellä pääkirjastoa kodikkaassa pikkutilassa sijainnit ravintola laajensi muuttaessaan Radissonin naapuriin, ja nykyinen ravintolatila on hurmaavan eloisa ja patinoitu. Italialaisiin viineihin (kuinkas muuten) painottuva viinilista ilahduttaa monipuolisuudellaan ja kaikenkaikkiaan paikasta löytyvät kaikki hyvän ravintolan tunnusmerkit: oma linja (oikeaa italialaista eikä mitään pseudoitalialaista kermaan upotettua tusinamättöä), persoonaa, sesonkiajattelua, kohtuumittainen ja vaihteleva lista, innovatiivisia muttei övereitä ruokalajeja, kaunis esillepano ja huolellisuus sekä ammattitarjoilijat "emmätiäharjoittelijoiden" sijasta.

Söin alkupalaksi medium-kypsennettyä pistaaseilla täytettyä ja paprikakastikkeella silattua tonnikalaa joka oli täydellistä. Pääruuaksi valitsin ravunpyrstöillä ja miedosti myös kahvilla maustetun tagliatellen, joka oli hurmaava yllätys: kahvi ei peittänyt muita makuja vaan säesti ja syvensi rapujen suorastaan lihaisaa aromia. Pasta oli laadukasta ja sen kypsyysaste oli suorastaan oppikirja-al dente. Myös aviomiehen chilistä lisäpotkua saanut pekonipasta ja alkupalana nautittu rapsakka bruschetta mista saivat kiitosta ja syntymäpäiväsankarin karitsanpotka grillatulla polentalla ja yllättävällä ja mehevällä päärynälisäkkeellä kuulemma toimi mainiosti. Sergio's osaa.

Poislähtiessämme bongasimme vielä viereiseen taloon saman yrittäjän yhdessä jonkin muun tahon kanssa perustaman Piccola Cantina -viinibaarin ja sen alakertaan avatun deli-tyyppisen pikkukahvilan joka tarjoaa myös arkilounasta. Tarjolla oli italialaisia pikkuherkkuja ja kuulemma Sergio'sin pääkokin valmistamaa jäätelöä. Tällaista lisää jokirantaa elävöittämään!

----------------

Tässä vielä kuva meikäläisen väsäämästä äidin synttärikakusta; kuorrutuksen kanssa tuli hieman kiire mistä syystä reunat eivät ole aivan peitossa. Kakun ohje on blogattu jo aiemmin, kyseessä on vuodenvaihteen aikaan julkaistu suklaamarkiisikakku.