lauantai 7. maaliskuuta 2015

Lambrusco - vallan erikoinen punaviini


Katselin äskettäin Netflixistä mainiota kiehtovaa dokumenttia "Somm". Se inspiroi googlettelemaan Italian viinimaailmaa, ja sitä kautta törmäsin lambruscoon - punaviiniin, jossa on kuplia! Itse olen nyt tätä ilolientä kokeiltuani vallan ihastunut makeahkoon mutta keskivertoa tanniinisempaan Grasparossa di Castelvetroon, jonka hyvistä puolista yksi on yllättävän edullinen hinta - alkosta ostettuna jää lasku reilusti alle kymmeneen euroon.

Seuraavassa tietopaketti, jonka olen koonnut eripuolilta verkkoa.

Lambrusco viittaa sekä viinilajikkeeseen, että siitä tehtävään viinityyppiin. Pienissä määrissä näitä rypäleitä viljellään myös Australiassa ja Argentiinassa, mutta arvostetuimmat lambruscoviinit tulevat kontrolloiduilta origin-alueilta Italiasta. Lambrusco-rypäleitä viljellään keskeisimmin Lombardiassa ja Emilia-Romagnassa, ja lajikkeen historia ulottuu jo muinaisiin etruskeihin. 70-80-luvuilla lambrusco oli suorastaan trendijuoma Yhdysvalloissa, nykyään se on tuntemattomampi. Liebfraumilchin tapaan sitä pidettiin aiemmin yhtä muodista pudonneena halpiksena kuin salihousut, mutta toisin kuin liebfraumilch, on lambrusco tekemässä comebackia.

Lambruscoa ei ole syytä säilöä viinikellarin perukoille - se on syytä juoda nuorena. Tarjoilulämpötila on huoneenlämpö tai siitä hivenen viileämpi - missään tapauksessa sitä ei saa jäähdyttää jääkaappilämpötilaan - lopputulos tulee olemaan hirveä, onhan kyseessä punaviini.

Lambrusco-viinejä löytyy monia eri kuivuus- ja makeusasteita. Tanniinisuuskin vaihtelee. Kuplinta ei muistuta varsinaisia kuohuviinejä, vaan on kaadettaessa "limonadimainen". Lambrusco sopii kevyemmille aterioille ja seurusteluviiniksi. Se on kevyttä, alkoholipitoisuudeltaan keskivertopunkkua matalampaa mutta silti aromikasta. Hapokkaana viininä se sopii hyvin rasvaisille ruuille mutta kovinkaan voimakkaille liha- ja riistaruuille se ei pärjää. Picnic-viiniksi, tapaspöytää säestämään ja muutenkin kylmille suolaisille herkuille se sopii vallan hyvin. Muutamassa lähteessä mainostettiin sitä jopa oivaksi pizzaviiniksi! Kevyenä viiniä sen voi yhdistää myös rasvaiseen kalaan.

Tässä yleisimpiä lambruscon lajeja esiteltynä. Tässä artikkelissa on tarkempaa tarinointia.

Keittokirjahyllykköni päällä odottelee sopivaa kokeiluhetkeä myös Ca De Medici Piazza San Prospero Lambrusco Rosso Scuro, joka edustaa Alkon lambrusco-valikoiman luksuksempaa päätä. Ei ole kallista nautiskelua kuitenkaan - hieman alle 11 euron hintainen Ca De Medici on alkon hinnakkain lambrusco!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti