Hyvää ruokaviihdettä televisiossa

Kaikenmaailman kokkiohjelmien (joista osa tuntuu perustuvan enemmän vetäjänsä rintavarustukseen kuin ruuanlaittotaitoon) ja ruokakilpailujen viidakosta on tullut viime vuosina bongattua muutama helmi.

Kitchen Nightmares (Kurjat kuppilat) on Michelin-kokki Gordon Ramsayn vetämä reality, jossa yritetään kiskoa takaisin jaloilleen ravintoloita, jotka ovat menettäneet otteensa järkevästä gastronomiasta ja siksi ovat konkurssin partaalla. Unohtakaa se riehuminen, jota Ramsay harrastaa Kauhukeittiössä, tällä kertaa show-elkeet on jätetty studion puolelle ja Gordon-parka joutuu usein käyttämään kaikki kyökkipsykologin taitonsa saadakseen pudotettua harhapolulle eksyneet omistajat ja kokit pilvilinnoistaan. Erittäin opettavainen ohjelma myös ravintola-asiakkaille: mistä tunnistaa hyvän, ja mistä huonon ravintolan? (Vinkki: sarjan mukaan sesonkiajattelu ja lyhyt lista ovat hyvä lähtökohta loistoravintolan metsästämiseen). Kakkoskausi ja osa ykköskautta on julkaistu Suomessakin dvd-boksina.

Anthony Bourdain: No reservations (Anthony Bourdain maailmalla) on oikeastaan 50/50 sekoitus matka- ja ruokaohjelmaa. Bourdain fiilistelee, maistelee ja nautiskelee ennakkoluulottomasti eri maiden herkkuja. Ammattikokin tausta auttaa tuomaan esille mielenkiintoisia pointteja eri ruokakulttuureista. Ohjelma ei yritä liikaa, vaan luottaa aitoihin ruokiin, aitoihin reaktioihin ja tunnelmallisiin otoksiin. Ajoittain rönsyilevä mutta useimmiten mielenkiintoinen.

Madventures eli travellerimme maailmalla: Riku ja Tunna. Jaa miksikö? Vaikka Animalia kuinka paheksuisi, pojilla on pointti: erilaisten elukoiden syömisen etiikka on täysin kulttuurisidonnaista. Kumpi on eettisempää, julmissa oloissa tehokasvatetun mauttoman broilerin ostaminen vakumipakattuna (että olisi helppo unohtaa syövänsä aiemmin elänyttä, kipua ja kärsimystä tuntemaan kykenevää elukkaa) kuin vapaana eläneen, koko kylän yhdessä teurastaman koiran tai vuohen valmistaminen juhla-ateriaksi? Toki monissa jaksoissa iso osa MadCook-osion ruuasta menee hukkaan ja osa ruokaosioista on tehty shokeeraamishakuisesti, mutta silti täytyy Tunnalle ja Rikulle antaa tunnustusta gastronomista tekopyhyyttä vastaan taistelemisesta.

Ps. Entäs Jamie ja Nigella? Molemmat ovat mielestäni "ihan ok" mutta ruoka- ja ruokaohjelmat, jos jotkin, ovat makuasia. Mielestäni Nigella pärjää lähinnä kuppikoolla ja Jamie on liian populistinen ja hätäinen makuuni. Hatunnosto on kyllä paikallaan miehen loistavalle kouluruokaprojektille.

Tervetuloa blogin pariin!

Olen nuori lääkäri lounaisrannikolta. "Siviilissä" kokkailen kahden syöjän taloudessamme monipuolisesti makeaa, suolaista, kotoisaa ja eksoottista. Keittokirjakokoelma uhkaa vallata koko keittiön ja kaverit kylään tullessaan osaavat jo odottaa mopon karanneen tarjottavien määrässä perinteiseen tapaan käsistä. Viinien maailmassa olen aloittelija, mutta ruuanlaitto on tuttua jo yli kymmenen vuoden ajalta. Pottumuusista olen jo siirtynyt opettelemaan vaativampien tekniikoiden ja reseptin toteuttamista. Satunnaisesti apukäsiksi tarjoutuvan aviomiehen lisäksi tärkeimpinä apuina toimii Kenwood Major Titanium -yleiskone.

Ruokablogeja riittää. Millä siis erottua joukosta? Omalaatuisella ruokafilosofialla, halulla kartuttaa omia taitoja, ajoittaisella tarpeella narista jostakin suomalaisen syömäkulttuurin pimeästä puolesta. Ehkäpä bloginpito opettaa myös lisää valokuvauksesta!

Tervetuloa mukaan, hylätään yhdessä kaurakeksit ja mikropitsat ja nostetaan suomalaisen kotikokkauksen taso pois einesmätöstä!